Uusivuosi

Aaton viettäminen hieman lässähti koska tilaamani ilotulitteet tuli kyllä perille Kitamiin mutta henkilö kenellä ne oli ei saapunutkaan paikalle. Noh lässähti se kyllä muustakin syystä. Olin flunssassa ennen sitä ja kuumettakin oli joten fiilis ei ollut kaikkein paras. Onneksi yhdellä toisella ulkkarilla oli vähän ilotulitteita jotka sitten räiskimme sen jälkeen kun olimme "kilistelleet" kuohiksella. Olihan se ihan hauskaa katsella kuinka korealainen, mongolialainen ja yksi suomalainen leikkivät lumessa kun pikkulapset ja sen jälkeen valittivat sitä kuinka kylmä oli. Koska ilotulitteita ei juurikaan ollut siirryimme tekemään lumilyhtyjä, tarkemmin sanottuna muut teki minä kattelin ja hytisin. No lumilyhtyjen jälkeen vietimme vielä jonkin aikaa mongolialaisen huoneessa jutellen schaibee. Omaan huoneeseen saavuttuani tarkastin kuumeen joka oli noussut 38, ei muuta kun nukkumaan. Siinä meikäläisen uusivuosi.

Ennen Tokioon lähtöä Kitamissa ei juurikaan ollut vielä lunta, mutta nyt sitä on satanut non-stoppina melkein viikon, niin sitä alkaa olemaan. Tähän kun lisätään se fakta, että täällä ei ole juurikaan minkäänlaista teiden kunnossapitoa niin jalkakäytävät alkavat olemaan kyllä ihan tukossa.

Tokio

Kävimme Tokiossa 21-25 päivinä. Näiden päivien aikana kävimme Uenon eläintarhassa, Odaibassa, Tokyo Towerissa, Ginzassa ja muissa perus turisti paikoissa. Hotellissa oli pieni kerrossängyn täyttämä huone ja eikä sitten oikeen muuta. No kyllähän siellä nukkui vaikkakin huonosti koska patja oli käytännössä olematon. Kelit oli muuten hyvät paitsi, että Odaibassa käydessä satoi ja oli kylmä. Tapasimme myös kaksi meidän tutoriamme Tokiossa mutta japanin opettajamme ditsasi meidät =( Tokio oli hauska paikka, vaikkakin kallis.

Tokiosta paluun jälkeisenä päivänä kävimme englannin opettajamme luona lounaalla ja katselimme kun hänen kaksivuotias poika painoi ympäri taloa kuin mielipuoli. Lounaan jälkeen kävimme Onsenissa opettajan kanssa ja olimmekin ulkokylvyssä reilun tunnin. Kokemuksena ihan hauska koska ammeen ympärillä oli lunta. Enää olisi puuttunut lumisade kylvyn aikana.

Tämän jälkeen lomalle meillä on suunnitelmissa uutenavuotena käydä katselemassa komedia show tutorimme kotona jonka jälkeen menemme paukuttelemaan tilaamiamme ilotulitteita (jos ne kerkeävät perille).

Viimeaikaisia tapahtumia

Tai oikeastaan niiden puutetta. Eli viimeaikoina ei ole juurikaan mitään mielenkiintoista täällä tapahtunut. Muutaman kerran olemme käyneet ulkona syömässä japanin opettajan ja kumppaneiden kanssa ja viime sunnuntaina söimme nabea kahden tutorimme kanssa. Kuvia olen muutaman lisännyt toiseen galleriaan.

Kuvia

Kuvia on lisää katottavana toisen linkin takana.

Viimesimmät kuulumiset

Elikkä Oketo reissun jälkeen ei ole ollut ohjattua toimintaa mutta omaa kivaa ollaan sitten kehitelty. Ensimmäisenä vuorossa oli japanin opettajamme synttärit, joissa päätimme sitten melko yllättäen, että menemme seuraavana viikonloppuna elokuviin. No menimmekin sitten seuraavana lauantaina katsomaan Japanilaista elokuvaa. Ryhmä koostui suomalaisista ja opettajasta ja yhdestä tutorista (Ei kenenkään meidän tutorimme...kai). Elokuva oli lasten elokuvaksi ilmoitettu fantasia pätkä. Vaikka leffa olikin kokonaan japaniksi niin yllättävän hyvin sitä ymmärsi. Vaikka elokuva sinällänsä ei ollut mitenkään kauhean kiinnostava, oli se kuitenkin yllättävän viihdyttävä. Leffan jälkeen ihmettelimme tovin sitä faktaa, että opettajamme oli kuulemma itkenyt leffan aikana niin paljon, että hänen silmiinsä sattui. (Mun mielestä leffa oli vaan liian siirappinen)

Leffan jälkeen menimme syömään jonka aikana opettaja päätti kidnapata meidät Bihorotoogelle. No mikäs siinä, kun muutakaan tekemistä ei ollut ja sääkin oli hyvä. Pienen ajelun jälkeen saavuimme toogelle eikä se ollut muuttunut mihinkään sitten viimekäynnin. Toogelta lähdimme palaamaan Kitamiin ja matkalla kävimme syömässä helkutin isot parfait. Opettaja oli ainoa kuka jaksoi koko homman edes syödä, itse tulin hyvänä kakkosena.

Lauantaisen episodin jälkeen oli maanantaina vuorossa 文化日 (kulttuuripäivä):nä ulkkareiden kokoontumisajot erään vapaaehtois avustusjärjestön jäsenen kotona. Tässä kokoontumisessa oli suomalaisten lisäksi kaksi korealaista ja kaksi uiguurin kiinalaista. Opiskelijoiden lisäksi siellä oli myös yksi meidän japanin opettajista, kuka on myös tämän järjestön "johtaja", ja hänen vaimonsa. Lisäksi porukassa oli muita tähän järjestöön kuuluvia japanilaisia ja toisen kansainvälisyys järjestön henkilö. Ohjelmassa oli syömistä ja vapaamuotoista seurustelua.

Seuraava kirjoittamisen arvoinen tapahtuma oli tänä perjantaina ollut korealaiseen ruokaan tutustumis kokoontuminen. Menimme koko suomalais vahvuudella, japanin opettajamme (siis sen kenen kanssa opiskelemme suurimman osan ajasta), lauantaisen tutorin ja kahden korealaisen kanssa Kitamin korealaiseen ravintolaan. Ruoka oli hyvää vaikkakin määräänsä nähden hieman kallista. Ruoka ei kuitenkaan kauhean "korealaista" ollut mutta hyvää kuitenkin. Ruuan jälkeen lähdimme pelaamaan biljardia. Pelasimme muutaman erän jonka jälkeen ennakko sopimuksista poiketen päätimme lähteä karaokeen. En vieläkään taipunut painostuksen alla ja tarttunut mikkiin...HAHAAA (voitin!!)

Kuvia ei vieläkään ole tullut lisää koska olen laiska, enkä jaksa luoda uutta gmail tiliä =P

Oketo

Sunnuntaina oli jälleen vuorossa ohjattua ohjelmaa ulkkareille. Suuntasimme siis helkutin aikasin aamulla (klo 8:50) bussilla Oketoon (naapuri kylä) jossa ensiksi kävimme naamailemassa padolla. Padolta lähdimmekin sitten onneksi syömään. Syönnin jälkeen oli vuorossa park golffia jonka jälkeen piipahdimme onsenissa. Onsenista lähdimme takaisin koululle.

Siinä hyvin lyhyesti viimeaikaiset tapahtumat. Tarkempaa kuvausta tulee varmaan jossain vaiheessa Samuelin blogiin. Kuvien päivityksestä sen verran, että uusia kuvia tulee sitten kun jaksan poistaa vanhimmat galleriat tilan puutteen takia.

Shiretoko ja muuta landea

Tänä lauantaina, eli eilen, kävimme tutorimme kanssa Shiretokon kansallispuistossa. Lähdimme aikaisin aamulla yhdeksän maissa liikkeelle asuntolasta ja parin tunnin ajon jälkeen pysähdyimme ensimmäiseen näköalakohteeseen. Ensimmäisenä oli vuorossa maanalaisesta joesta tuleva vesiputous. Putouksen lähellä oli pieni myymälä jonka edustalla oli nukkuva kissa penkillä. Kissa ei liikkunut yhtään, ei edes kun sitä silitti. Aluksi luulimme kissaa täytetyksi mutta huomasimme sen kuitenkin hengittävän, eli elossa se oli sittenkin, koka myöhemmin se myös vaihtoi asentoaan. Jatkoimme matkaa putoukselta seuraavaan kohteeseen, eli Shiretokon viidelle järvelle. Järvet ovat japaninkin mittapuulla harvinaisia koska niihin ei johda jokea, vaan vesi niihin tulee maanalaisista lähteistä. Ei niin ihmeellistä suomalaisille mutta japanilaisille ne näyttivät olevan ihmeellisiä. Järvet eivät edes olleet mitenkään isoja ja muutamaa niistä en olisi edes järveksi kutsunut vaan lammeksi. Noin yhdeksänkymmenen minuutin patikoinnin jälkeen palasimme autolle ja lähdimme kohti seuraavaa etappia. Etappien välissä oli kuitenkin vielä yksi ihmetys. Tämä ihmetys oli メロヂイロオド eli melodia tie. Tämä oli pätkä tietä johon oli asfalttiin tehty uria ja muita pahuuksia jotta se auton renkaiden alla piti melodiaa. Kyllähän se toimi ja oli ihmeellinen. Seuraava varsinainen etappi oli ruokailun jälkeen paikka josta näki Venäjälle. Joku tooge se oli mutta en nimeä nyt muista. Paikalla oli kuitenkin paljon koululaisia valittamassa sitä kuinka kylmä siellä oli. Viimeinen etappi oli toisen niemen kärjen luontoalue johon osuimme juuri auringonlaskun aikaan. Hienoahan siellä oli. Kaiken tämän jälkeen lähdimme ajelemaan takaisin Kitamiin johon kestikin sellaiset kevyet 2,5h eli aika myöhään palasimme ja kävimme sitten vielä syömässä jo Kitamin lempiravintolaksini muodostuneessa Ootoyassa.